Tennessee Trip

Maanantai oli labor day, joten viikonloppu oli kolmen paivan mittainen. Amerikkalaiset ei saa lomaa kuin keskimaarin kaksi viikkoa vuodessa, joten jokainen vapaapaiva kaytetaan tehokkaasti hyodyksi. Perjantaina koulun jalkeen alkoi kuuden tunnin road trip Alabaman ja pienen palan Georgiaa lapi kohti Tennesseeta.

Iltamyohaan (vaihdettiin aikavyohyketta viela tunnilla eteenpain) saavuimme Katen veljen Benin ja sen vaimon Merin kotiin. Ne asuu sellasen kivan vuoren paalla Tennesseen Chattanoogassa. Sinne vieva tie on tollasta mutkasta alppiteita muistuttavaa sikkuraa.

Joku hörhö oikeesti asuu tuolla!

Lauantai vietettiin Tennessee-joella, seka siihen kuuluvalla Chattanooga-jarvella. Naa oli vuokrannu koko paivaks tollasen kivan kakskerroksisen party boatin.

Kuvia Tennessee-joelta. Se oli just niin stereotypisen nattia ja kun olettaa saattoi.

Seuraavaksi lahettiin ajeleen jokee pidemmalle ja loydettiin aivan mahtavia kalliokiellekkeita! Sinne oli laitettu koysi, jonka avulla sinne ylos pysty kiipeemaan ja hyppaamaan veteen. Se oli ehka vahan reilun 10 metrin pudotus.

Myohemmin loydettiin toinen paikka, missa oli melkein yhta korkea kielleke koydella varustettuna. Se toi huomattavasti lisaa haastetta peliin! Hyppasin sielta neljasti tai viidesti ja joka kerta sattu johonkin.

Toi kiellekkeella kasvava puu on korkein paikka, mista oon ikina hypannyt. Se oli arviolta viitisentoista metria korkea. Pelottavan siita teki se, etta puusta hypatessa piti ponnistaa eteenpain, koska suoraan alapuolella oli noi kivet ja piti kans varoa ettei osu vasemmalla puolella olevaan koyteen (niin, en aatellut kayttaa sita) tai oikealla puolella oleviin oksiin. Piti kerailla rohkeutta muutama minuutti ennen kun uskalsin hypata, mutta hyppasinpa kuitenkin!

Kate oli vahan huolissaan siita, kun aiti nakee naa kuvat...

Ja tosiaan, vastapaata tota paikka oli paikallinen nuclear power plant. Vahan pisti mietityttaan uida samassa vedessa, jota vieressa puuskuttava ydinvoimala kayttaa, mutta mikas siina. Ei taitais kylla Suomessa saada rakennuslupaa tallainen hanke.

Viela muutama kuva sielta jarvelta. Siel oli muutama muukin paatillinen ihmisia nauttimassa paisteesta.

Tollasii ökytaloja siella näky muutama. Haluuks joku ostaa mulle yhen?

Loppupaiva hengailtiin siella talolla leikkien koirien kanssa ja katsellen jenkkifutista tv:sta. Football on taalla alyttoman iso juttu ja kaikki seuraa sita. Se on kans hauskaa, miten isanmaallisia kaikki taalla on, usanlippuja nakee aivan kaikkialla.

Ja joo sori, kun tungen koiria joka postiin, mutta naa on vaan niin sulosia.

Illalla syotiin oikein kunnolla. Noi pihvit ei kyl nayta tos kuvas kovin isoilta mut ne todellakin oli huge!

Sunnuntaina lahdettiin taas kohti uutta seikkailua.

Rafting (oisko koskenlasku kumiveneella paras suomennos) oli lots of fun! Laskettiin viiden mailin pituinen joenpatka, joka oli taynna tollasia pikku koskia. Siina kastu ihan mukavasti, mutta kukaan meista ei kuitenkaan tippunut kyydista. Toisin kuin meidan takana tulevassa veneessa olleille kavi...

Puolessa valissa siella oli sellanen kivi, missa pysahdyttiin. Ne kaanti yhden veneen ympari ja siita pysty laskeman liukumakea veteen tai ponnistamaan voltteja ynna muita niin kuin trampoliinilta sinne virtaan. Se oli hauskaa, mut se vesi oli yllattavan kylmaa kun se tuli sielta vuoristosta...

Sunnuntai-iltana kaytiin ulkona syomassa. Tilasin aivan alyttoman maukkaan burgerin! Free fillit kaytettiin kans hyodyks; join nelja lasia kokista.

Maanantaina ajeltiin sitten takaisin Mississippiin. Koko matkan ajan satoi kaatamalla, meilla oli kuulemma satanut 30 senttia vetta. Olihan se jo aikakin, kun kuukauteen ei ollut satanut kuin kerran tai kaksi. Siel vuorella oli muuten hauska ilmio, tien vierelle syntyi sellasia pienia vesiputouksia. Harmi kun en saanut niista kuvia...

Mutta tosiaan aika paras viikonloppu oli! Nyt onkin sitten vuorossa homecoming-week!